torstai, 28. heinäkuu 2011

Jekun kanssa aamutreeneissä 28.07.2011

Hups, kylläpä taas on vierähtänyt aikaa viime päivityksestä...

Jekun kanssa on tässä pientä treeniturneeta pidetty kun koiruli on alkanut hyppäämään ihka kiitettävästi osteopaatti Maaria Kaiperlan käsittelyjen jälkeen. Ja onpa tuo ruvennut muutenkin pelittämään mukavasti, mistä vain ennen pystyi uneksimaan...

Paljon on Jekun kanssa tehty töitä, että tässä pisteessä ollaan, mutta huoh, niin paaaaallllljoooooon on vielä tekemistä jatkossakin, katsotaan nyt miten tämä tästä rupeaa pelittämään jos pelittää?!? Kaikki mitä Jekun kanssa saavutetaan on lottovoitto meille, vaikkapa rata alusta loppuun...

Jekun kasvattaja hyvä ystäväni Hanna joka vuosi sitten nukkui ikiuneen oli "haastava" ja "haasteellinen" sekä voimakastahtoinen upea ihminen , häneltä on tuossa karvakorvassa jotakin. Onhan Jekku hänen viimeiseksi jääneestä käppänäpentueestaan se yksi niistä kolmesta erikoisesta Jubilee pennusta... Jekku on sitä "kaikkea" mitä Hanna edusti ja vaali "Tee kovasti töitä haaveidesi ja menestyksesi eteen, mitään et saa ilmaiseksi ja ilman työtä, mitä enemmän teet sitä enemmän saat" voin kuulla Hannan sanat korvissani, minulla on ikävä sinua...

Treenattiin pienissä pätkissä asia kerrallaan kuntoon, pysyy homma mielekkäänä ja koira virkeänä.

Tänään treenattiin pussia hetsaamalla, palkka valmiina odottamassa. Meni hyvällä draivilla pussiin ja hetsaus toimi, yes! Lopuksi otettiin mukaan yksi hyppy loppuun jonka takana oli myöskin palkka valmiina, tämän tein kuljettamalla. Hyvä pussi treeni!

Seuraavana rallateltiin ja pidettiin kivaa kolme putkea kaksi mutkalla ja yksi suorana, mutka putkien välissä pituus ja hyppy. Koira pääsi menemään ympyrää vauhdikkaasti ja edetä eteen, kivaa! Jekku hyppää aikas hyvin tällä hetkellä, tosin rallattelussa ensimmäisellä kerralla tiputti pituuden jälkeisen hypyn riman, mutta se katsoi minua todella voimakkaasti ja odotti mielestäni palkkaa, mene ja tiedä??? Toisella kertaa kaikki ok, rimat ylhäällä.

Rallatuksen jälkeen otin putkeen vetoa, jota olen viimeksi ainakin muistaakseni tehnyt Jekun kanssa joskus talvella??? Vautsi koiruus teki loistavasti molemmilta puolilta, muutama toisto ja se oli siinä, kiva, kiva!

Leikkaukset seuraavana, niissäkin on ollut aikaisemmin pientä bropleemaa, mutta tänään ihka hyvin molemmilta puolilta. Aikaisemmin vasemmalle leikkaus tuottanut ongelmaa kääntymisessä...

Lopuksi vielä kepit suoraan edestä takaakierron kautta... Nyt sitten ampui pari kolme kertaa kakkoseen... Mutta kyllä se sitten siitä luonnistui lopultakin...

keskiviikko, 23. helmikuu 2011

Sporttikoirahallilla Eikan kanssa 0-ratatreeniä 23.02.2011

Joo 0-ratatreeniä alá Niinu ei ollut ihan mikään tavallinen 3-luokan rata oli kuulemma höystetty Powelin kikkaroilla .

Me nyt ei sitten päästy oikeasti ensimmäistä hyppyä pidemmälle, mutta Niinu oli armollinen ja siis treenasimme viistoa hyppyä tovin aikaa. Eikan mielestä tallaisessa viistossa aloituksessa on mentävä takaakiertoon eikä suoraan yli. Siinä siis oli meidän ensimmäinen kompastuskivi!

-JÄÄHYLLE-

Toisella yrittämällä jälleen kaaduttiin ensimmäiselle esteelle, mutta armollisesti saimme heti toisen yrittämän. Sitten mentiinkin "jo" kuudennelle esteelle räpiköiden, KOSKA EIKKA SUORITTI PUOMIN SIKA, SIKA HYVIN TARGETIN KANSSA en olis kuunapäivänä uskonut, että tolleen! Noh mammallahan sitten meni pasmat ihan sekaisin ja ohjausvalintakin puomia seuraavalle esteelle oli sittemmin valittu ihan persuuksista!

-JÄÄHYLLE-

Noh tällä kerralla sitten tehtiin puomille persjättö ja valssilla hypylle sekä muurin kautta pöydälle joka oli kahden U:n mallisen putken välissä ja Eikka meni sinne??? WOW! En olisi ikinä uskonut, että se valitsee neljästä putken päästä pöydän . Kaippa sitten ohjaajallakin on merkitystä, mä taisin ohjata sen pöydälle! Jatko sitten kusas eli Eikka varasti pöydältä ja ennakoivalla valssilla hypyn kautta putkeen, hypylle (10) taas ennakoivalla valssilla jossa mun ohjaus jäi puolinaiseksi, joten kieltohan siitä napsahti ja ulos. Tällaisia kieltoja meille tulee välillä kisoissa ja Niinu oli hieman ihmeissään, koska treeneissä ei näin tapahdu, mutta, mutta nyt oli vähän niinku kisatilanne, 0-treeni!

-JÄÄHYLLE-

Tällä kertaa pääsimme sitten pöytä/putkihässäkätkin josta olisi pitänyt mennä kepeille (12), mutta ei sitten ihan saletisti natsannut tuo kepeille meno ja olihan tuossa tehty paha, paha, paha ohjausvalinta/puoli virhekin!!!

-JÄÄHYLLE-

Tähän sitten loppui 0-ratatreeni ja treenattiin pöytä/putkisessiot sekä kepeille meno kuntoon ja menihän se koira kepeille niin kuin pitääkin kun ohjaa oikein!

Lopussa oli mielenkiintoinen "loppusuora" jossa koira piti irrottaa renkaalle ja lähteä pinkomaan minkä kintuistaan pääsee ihka toiseen suuntaan, suoralla oli pituus hyppy ja lievä mutkaputki puomin alla jolle piti ehtiä tekemään persjättö, että koiran saa takaakiertoon. Ja arvatkaapa mitä? Joo-o minä päätin juostatiesin sen, että jos joudun suoraa pariin otteeseen "turhaan" juoksemaan joudun toteamaan, että paukut eivät riitä... Mutta tänään minä ehdin persjättöön!!! I´m very happy! Valitettavasti olen vielä ihan mielikuva huuruissani kun en ole videota nähnyt kun treenit ovat Taijan kameralla.

Mutta joo mun valssit putkihässäkässä ovat kaikki myöhässä kuten sihauksetkin ! Helvetti!!! Nii-i kyllä mä ne tiedän, mut milloinkohan sitä oppis oikea-aikaisesti valssailemaan???

Pöytä oli kuulemma loistava ! No kyllä Eikka sen osaakin...

Puomi ja A LOISTAVAT TARGETIN KANSSA , mutta tällähetkellä opetus jatkuu targettien kera niin ja tietty sillä uudella käskyllä.

 

 

torstai, 2. joulukuu 2010

Eikan kontaktit ja Jekun kepit treenin alla 02.12.2010

Sairaslomalla on hyvä treenata...

Eikan kontaktien vahvistamista eli Niinulta sain loisto neuvot siihen miten vahvistan koiran tulon lopun ota-asentoon rivakasti, kiitos!

Puomin kanssa treenasin mikä onkin meillä se vaikein este eli sen eteen mutka putki ja kun koira menee ota-asentoon niin välitön vapautus putkeen. Koiraa ei siis juoksuteta koko puomia vaan se hyppyytetään alastulolle. Eikka sekosi täydellisesti heti alkuun siitä oli sairaan mukavaa ja kivaa koko touhu. Minä en ole nähnyt tuota koiraa tuollaisena vielä koskaan ainakaan agilitytreeneissä. Eikka meni putkeenkin niin kovaa, että se juoksi putken reunoilla "melkein" katossa ainakin melkein...

Aluksi Eikka hoksasi systeemin loistavasti, mutta sitten varmaankin tuli "hieman" liikaa niitä kierroksia ja koira ei malttanut mennä ota-asentoon tai ainakaan odottaa minulta käskyä lähteä kontaktilta. Tai sitten se himmaili kontaktialueella ja "kyttäsi" putken päitä...

Minäkin taisin tehdä siinä "muutaman" virheen eli en muistanut aina sitä vapautuskäskyä mennään vaan vapautin koiran kontaktilta läpi, läpi käskyllä, hitto!

Mutta kaikenkaikkiaan treeni on loistava kunhan ohjaaja muistaa muutaman "pikkuseikan" sekä koiran kierrokset ovat hiukan edes hitusen matalammat, että jaksaa keskittyä. Muuten vauhti ja draivi ovat loistava asiamä vaan oon niin LOVENA tuohon Eikkaan tällä hetkellä.

Jekun kepit eli ohjurit virittelin keppien loppuun ja niitä muutaman kerran siinä namipalkan kanssa harjoiteltiin, TOIVOTONTA! Mun hermoja todella kysellään ja kysellään ja kysellään!!! Sain ne sitten lopultakin onnistumaan ja sitten päästiin kokeilemaan koko keppejä ja oikein arvattu Jekku ei mennyt sitten siitä kohdasta mistä ohjurit alkavat vaan lopetti pujottelemisen . Toistoja, toistoja, toistoja, toistoja, toistoja onnistui kun avitin lopun makupaloilla... Tämä tuntui niiiiin toivottomalta, että otin ohjurit pois koska emme päässeet niiden kanssa kunnolla onnistumaan.

Ja arvatkaapa mitä? Nii-iin Jekku pujotteli ilman ohjureita useamman kerran peräkkäin onnistuneesti molemmilta puolilta! Itseasiassa meillä ei tullut yhtään epäonnistumista ilman ohjureitaHYVÄ JEKKU! Kyllä siitä vielä pujottelija tulee itseasiassa se taitaakin olla erittäin nopeasti oppivaa sorttia ei tarvitse kuin "näyttää" ohjureita ja heti oppi ! Eipä tarvitse häivyttää niitä pois...

Huomenna jatketaan vielä Eikan kanssa kontakti-putki treeniä pikkuruinen setti ja viikonloppuna sitten onkin kisaturnee eli lauantaina ja sunnuntaina kisat, molempina päivinä kolme starttia.

keskiviikko, 1. joulukuu 2010

Jekku Juvanmalmilla Niinun valkussa part 2 01.12.2010

Joulukuun 1. päivä ...

Jekun kanssa jälleen valkussa, onnex tänään pakkanen on ollut lauhtumaan päin.... Viikkoon ei ole voinut treenata kun on pitänyt -16 asteen pakkasia, hrrrr ja seuralla kylmä halli. Mutta nyt päästään lämpimään halliin treenailemaan, yes!

Aikas haasteellisen radan oli Niinu värkännyt tämän viikkoiseen treeniin, tutustuessani rataan tuli "monta" tenkkapoota mieleen... Eikan kanssa olisi ratkaisut löytyneetkin (ainakin jonkinlaiset), mutta Jekku, blaah... Jekku nyt vaan on ihan omaa luokkaansa ja tällä hetkellä Eikan kanssa on vaan niiiiiin mukava ja kiva mennä kun voi luottaa ainakin jossain asioissa koiran tekemiseen ja meillä on alkanut löytymään ns. yhteistä säveltä meidän tangoon. Noh löpinät sikseen ja treeniä lisää Jekun kanssa niin eiköhän sieltäkin rupea tangot taittumaan, ainakin joskus...

Ensimmäinen hyppy oli irrotus viistoon ja josta veto mutka putkeen kauimpaiseen päähän tietenkin. Jekku ei arvatenkaan aluksi hypännyt hyppyä vaan ohitti sen, mikä ei ollut mikään yllätys... Sitten kun sain sen tulemaan ensimmäisen hypyn niin sitten koira paineli selän takaa väärään päähän putkea. Eli lääkkeeksi koira hanskaan heti hypyn jälkeen ja lähetys putkeen, toimi!!! Tätä ei sitten jääty enempiä hinkkailemaan, ettei koira turhaannu ja väsy. Jatko putkesta oli taaksetyöntö hypylle, josta suora hyppy A-este jonka jälkeen persjätöllä/leikkauksella/vekillä/ennakoivalla valssilla seuraavalle hypylle, josta hyppy, taaksetyöntö ja lähetys mustaan putkeen. 

Jekku ohitteli tänään muutaman kerran esteitäja en tiedä mikä siihen on syynä?? Rimat nostettu vähän aikaa sitten 40 korkeuteen se varmaankin, luulisin ainakin. No siis koira ohitteli muutaman kerran hypyn ja yllätys minulla sitten meni tonkis nekkuun ja perskeles päätin, että nyt tuo koira hyppää esteet ja PISTE! Ja hitto niin se tekikin ASENNE RATKAISEE AINA! Toinen paikka muuten oli alun lähdössä jälleen, koira ei meinannut pysyä paikoillaan ollenkaan, hitto! Muutaman kerran sieltä varasti ja pööpöili sitten minä ärähdin ja hitto Jekku istui kuin partiopoika asennossa ja eipä tuo varastellutkaan enää. Eli turhat hyysäämiset pois ja kunnon tekemisen meininki asioihin niin koirankin itseluottamus ja tekeminen parantuu, taas tuli niiiiin todistettua tämäkin asia.

Jatkuu siis mutkaputkesta jonka jälkeen lähetys takaakiertoon (Jekun kanssa yritän nyt "jo" lähteä sille tielle etten turhaan saattele sitä tällaisille esteille) hyvin irtoaa ja mihin tänään olin NIIIN LOVENA JEKUSSA MITEN HIENOSTI SE TEKEE A-ESTEEN KONTAKTIN, WOW! Sekä koira etenee erinomaisen määrätietoisesti koko A-esteen, sitä videolta olen tässä ihaillut useampaankin kertaan, hyvä Jekku! Aluksi tein persjätön A:n jälkeen ja siitä ennakoivalla valssilla seuraavalle hypylle (meni muuten sitten ihan pläskiksi eli valssi valui), taaksetyöntö ja lähetys mustaan J:n malliseen putkeen. Sitten tein A:n jälkeisen hypyn leikkauksella sekä seuraavankin hypyn leikkasin jolta jälleen taakse työntö ja mustaan putkeen. Tässä aluksi menin aivan liian pitkälle A:lta koiraa odottelemaan jotenka minulle ei jäänyt leikkaukseen tarpeeksi liikkumatilaa joten tässä paikassa on lähdettävä koiran kanssa yhdessä A:lta, että ehtii tekemään kunnon leikkauksen. Sitten kokeiltiin vielä persjättö, vekki&leikkaus setti kyseisille hypyille ja ihan jees.

Jatko mustasta putkesta oli kepeille 90 asteiseen avokulmaan, menin vastaanottamaan koiran ensimmäisestä välistä "väärältä" puolelta keppejä. Jekku ei aluksi oikein taittunut ensimmäiseen väliin, mutta rupesi kolmannella yrittämällä jo sinnekkin kääntymään. Koira jätti yllätys, yllätys jälleen kaksi viimeistä väliä pujottelematta, joten ohjurit viriteltiin sitten sinne ohjailemaan Jekkua. Meillä oli jo viime viikolla puhe, että rupean ohjureiden kanssa vahvistamaan keppejä, mutta nämä pakkaset eli en vaan yksinkertaisesti ole päässyt treenaamaan viikkoon.

No nyt sitten aluksi namin kanssa opeteltiin "sietämään" ohjureita, blaah. Ei oo helppoo eikä tehty mun hermoille, mutta kaikkeni yritän, lupaan sen, lopussa kiitos seisoo vai miten sitä sanotaan... Joo siis välillä Jekku hyppi ohjureiden yli välillä mentiin alta yms. Noh saatiin me sitten onnistumaankin koko kepit niin, että Niinu oli namin kanssa lopussa ohjaamassa ohjureiden kohdalla, huh, huh! Ei siis muuta kuin treeniä ja treeniä lissää!!!

 

perjantai, 26. marraskuu 2010

Jekun ja vähän Eikankin kanssa treenailua 20.11.2010