Kävimme Taijan kanssa päivällä treenailemassa ja arvata saattaa mitä treenilistaltani löytyi...

Taija oli tehnyt pienen treenipätkän missä oli umpikulmaan kepit ja myöskin pitkästä, pitkästä aikaa pussi. Noh umpikulman Eikka milestäni osaa paremmin kuin avokulman ja tänään kompastuskivenä oli verkot keppien alussa eli ensimmäinen väli oli verkotettu. Koira ei ole tottunut verkotettuihin keppeihin ja se karsastaa niitä...??? Ei tuntunut luonnistuvan ollenkaan ja koirakin oli taas hössön tössö viipottaja ja ohjaajakaan ei ollut sen parempi.

Joo siinä sitten höylättiin ja helpotettiin keppikulmaa minkä kerettiin mut ei toiminu, loppujen lopuksi otimme verkot pois ja johan rupesi olemaan parempaa suoritusta... Seuraava murhe oli ohjaajan kepeiltä irtoominen sivuttaissuunnassa eli mun olis pitäny pysytyä irtoomaan mut koira ei tänään sitä kestänyt... Joskus kesällä vielä toimi hyvin ja kesti toiselta puolelta mut ei toiselta eli ei oo taidettu taas treenailla tuotakaan vähään aikaan, listalle...

No sitten taas kun koira piti saada pussiin niin A oli siinä lähellä tyrkyllä ja arvata saattaa minne koira paineli? A:lle kun sieltä nykyään tulee sitä palkkaa aikas mukavasti... Eli mulla oli todellakin käskytys myöhässä ja persiistä yms. Ei ihmekkään et koira tekee omia valintojaan... Kyllä se sinne pussiinkin meni lopulta...

Mutta nyt tärkeimpään...

Jäi hieman tuolta perjantailta kaivelemaan tuo poispäinkäännös ja nuo välistävedot, joten rakensin kolmen esteen setin meille lopuksi...

Koira lähtee tuohon takatakaan hyvin ja osaakin sen, JEE mekin osataan jotakin! Mutta sitten tuo poispäinkäännös AARRGGHH! Ohjaaja on koiran linjalla ja jyrää sitä koko ajan!!! Ei tajuu pahvi mitään!!! Hinkattiin, hinkattiin, hinkattiin ja taas hinkattiin v....u!!!! Ei tuu mitään! Vaikeeta! Maassa oli koiran hihna rajana minkä yli en saanut mennä, ei auttanut tarpeeksi, mut sitten Taija keksi et ota se namipussi kätees ja vaihda sitä kädestä toiseen kun ohjaus vaihtuu. Vaikeeta oli alux mut perskeles se TOIMI, YES! Rupes blondillakin homma niin sanotusti luistamaan! Seuraava onglema oli mun hokeminen taka takaa koko ajan tähän lääkkeenä TURPA KIINNI! Ja sekin toimi ei koira tarvinnut käskyjä ollenkaan hyvä, hyvä!

Mä vaan ihmettelen yhtä asiaa tota Taijan kärsivällisyyttä? En tajuu mä en kestäis tällaista vajokkia en sitten sekuntiakaan!!! Kiitos et kestät mä en olis tässä jamassa tuon Eikan kanssa jos sua ei olis, kiitti! Tää tuli syrämmestä ja tunteella!